keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Löytö: Kampauspöytä!

Vierashuoneeseen suunniteltu työpiste on ollut pitkään jäissä, sillä tarpeeksi pienen (ja ei ruman) työpöydän löytäminen osoittautui yllättävän hankalaksi. Vierashuone on kooltaan vain hieman yli 7 neliötä, joten kiinteän kaapin ja vierassängyn kanssa, ei työpisteelle jää kovinkaan suurta tilaa. Ne vähäisetkin ulkonäöllisesti potentiaaliset pöytävaihtoehdot, osoittautuivat loppupeleissä joko liian isoiksi tai kalliiksi ja olinkin jo luopumassa toivosta työpisteen suhteen. Kunnes...


V muisti äitinsä upean, oletettavasti 60-70 -luvulta peräisin olevan kampauspöydän olemassaolon. Pöydän peiliosan sai kätevästi irti, joten peili jäi mökin vintille ja pöytä sai uuden kodin meiltä. I´m in love!


Pöytä on vain 93cm leveä, joten se sopii vierashuoneeseen täydellisesti. Ja erityisen ihastunut olen pyöreisiin jalkoihin, jotka tuovat lisää siroutta pieneen pöytään.


Pöydän väri ei kuitenkaan ole ihan suosikkini ja lakattu pinta on vuosien aikana hieman kärsinyt.


Niinpä tässä kovasti pohdinkin pöydän maalaamista. Lakkakerroksen pois hiominen tulee olemaan tuskaa, mutta kovasti näkisin kampauspöydän valkoisena. Tai ehkäpä valko-harmaana, kuten V ehdotti. Nykyisellään se ei mielestäni kuitenkaan sovi vierashuoneen harmaisiin seiniin eikä suloisen minttuun pinnatuoliin.


Mitä mieltä sinä olet, maalatako vai ei?

22 kommenttia:

  1. Voi kun kaunis pöytä! ♡ Minä en maalaisi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli kyllä melkoinen löytö! Mietin lähinnä sitä, että jos en maalaa, niin kuinkahan nuo renkaat saa kampauspöydän pinnasta pois... On meinaan aika ruman näköiset :)

      Poista
  2. Ompas pulma! Kaunis pöytä kyllä, mutta en tiedä maalaisinko. Mulla itseasiassa sama ongelma yhden lipaston kanssa, siinä samanlaisia rinkuloita kannessa. TV-taso ja olkkarin kirjahylly ovat tiikkiä, kuten tämä lipasto myös. Haluaisin lipaston maalata, ettei tiikkiä ole liikaa. Moni varmaan kauhistelisi mun maalausaikeita, mutta maksoin lipastosta vitosen, joten ei rahallisesti suuri panostus. Mies haluaisi lipastosta turkoosin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi rinkulat on juurikin suurin syy maalausinnolle (sen lisäksi, että väri ei ole ihan lemppari) :) V:n kanssa siitä puhuttiinkin, että kun kyseessä ei ole mikään design-pöytä, niin ei ole vaaraa, että menettää maalaamalla arvonsa. Jos siis olisi jotakin kotimaista tuotantoa leimoineen päivineen, niin en missään nimessä maalaisi, mutta kun kyse on lähinnä vain tunnearvosta, niin miksipä ei tekisi pöydästä itselleen mieluista, V:n äitikin kun antoi siunauksensa pöytänsä maalaamiselle :D

      Poista
  3. Siis aivan ihana! Mummollani oli aikalailla samanlainen, mutta tällä hetkellä en tiedä, mihin pöytä on joutunut:/ Tykkään pöydästä tuolaisena, mutta superkaunis se olisi mielestäni myös valkoisena tai mustanakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näitä taitaa löytyä melko monesta mummolasta :) Ja hyvä meidän kannalta, että löytyi! Kaunishan se on tällaisenakin, mutta nuo rinkulat häiritsee kovasti... Mustana olisi muuten varmasti upea, mutta en taida mustaa pöytää haluta pieneeseen huoneeseen.

      Poista
  4. Kaunis pöytä! Valkoisena olisi myöskin ihana! Täälläkin olisi edessä, jossain vaiheessa myöskin vähän maalauspuuhaa. Vanha huonekalu myös kyseessä, ja siinäkin on pinnassa samanlaisia jälkiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanna tuossa jäljempänä vihjasi, että nuo jäljet saisi jollakin aineella pois. Että sen takia ei ilmeisesti tarvitsisi maalata, jos ei muuten halua :) Mutta tsemppiä sinne maalauspuuhiin, jos päädyt maalaamiseen!

      Poista
  5. Ihana pöytä -en maalaisi.
    Rautakaupoista löytyy ainetta, mikä poistaa melko hyvin nämä "lasin jäljet".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, täytyypi kokeilla, jos nuo rinkulat saisi pois :)

      Poista
  6. miten söpö- mieti vielä sitä maalausta, tosi kaunis noinkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Söpö on kyllä juurikin oikea sana kuvaamaan tätä minipöytää! Ehkä täytyy vielä miettiä sitä maalaamista, kun niin moni sitä vastustaa :)

      Poista
  7. Wautsi! Aivan mielettömän kaunis pöytä ja sopii oudon hyvin tuon mintunvihreän tuolin kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä kuvissa itseasiassa näyttää oudon hyvältä kokonaisuudelta, mutta vierashuoneen ohi kun kävelee, niin tuo pöytä hyppää kyllä kovasti silmään. Huone kun on muuten harmaa-musta-valkoinen (ja sitten väripisarana tuo minttu tuoli), niin jotenkin on liian eriparia tuo kirsikkainen puu.

      Poista
  8. Älä maalaa. Pliis... <3

    Se on tollasenaan just niin ihana 60-lukulainen aito kapistus, että myöhemmin saattaa kaduttaa, jos kadottaa sen alkuperäisen kuosin. Ja mun mielestä sopii ihan mainiosti tollasena ainoana "erilaisena" kapistuksena kokonaisuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt oli kyllä aikalailla tunteisiin vetoava kommentti :)

      Poista
  9. Ooh, mikä löytö!! <3 Upea tuollaisenaan, mutta ei olisi huonompi maalattunakaan :) Tuo minttu tuoli on niin söpö!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä aikamoinen muistaminen mieheltä, että tämmöinen majaili mökin vintillä :) Valkoisena olisi kyllä ihana, mutta taidan vielä odottaa, josko silmä tottuisi tähän ruskeaan väriin. Saahan sen aina myöhemmin maalattua!

      Poista
  10. En kyllä maalaisi, on upean näköinen :). Meillä oli anopilla aikanaan tuollainen, enpä ymmärtänyt sitä silloin pelastaa, nyt harmittaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan kokeilla poistaa nuo rinkulat ja jos silmä tottuu, niin saa jäädä tuollaiseksi :) Harmi että sinulla meni sivu suun pöytä, kannattaa pitää silmät auki, jos vaikka nettikirpparilta löytyisi.

      Poista
  11. Älä nyt ihmeessä tuhoa alkuperäistä 50-luvun klassikkohuonekalua maalaamalla tai irrottamalla vetimiä! Maalamalla tuhoat sen taloudellisen arvon täysin, vetimien irrottamisesta puhumattakaan. Osta mieluumin joku halpa lastulevypöytä valkoisena...
    Terveisin Gilda

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulin siihen lopputulokseen, että yritän poistaa rinkulat sellaisella aineella ja jos eivät lähde, niin sitten mietin maalausta uudestaan. Tällä pöydällä kun ei kovin suurta rahallista arvoa näytä nettikirppareiden mukaan olevan, muutamalla kympillä tämmöisiä myynnissä. Ja pöydän alkuperäinen omistaja on antanut siunauksensa maalaamiselle, joten en koe tuhoavani mitään, jos pöydän päätän maalata. Tunnearvoa pöydällä on ja sen vuoksi "tuhoan" sen mieluummin maalaamalla ja pitämällä käytössä kuin vien sen takaisin mökin vintille lojumaan, jos en totukaan ruskeaan väriin.

      Poista

Kiitos, kun jätit muiston käynnistäsi!


Back to Top