SOCIAL MEDIA

Kun mies ei tottele

Olen blogihistoriani aikana aina silloin tällöin miettinyt, miten monet vaihtelunhaluiset sisustusbloggaajat saavat puolisoiltaan siunauksen seinien värin tai tapetin vaihtoon, lattian maalaukseen, keittiöremonttiin, uuden talon rakentamiseen tai ihan vaan siihen, että myinpä meidän sohvat pois, kun eivät sopineet uuden maton sävyyn.


Meillähän tämä homma meni niin, että viimeinen huone kun saatiin levytettyä ja maalattua/tapetoitua, niin V ilmoitti homman olevan tässä. Olenhan minä toki vierashuoneen maalannut remontin jälkeen jo kertaalleen (tai siis toisen kerran), mutta se olikin helppo homma, minä kun en ottanut listoja pois. Toista se olisi, jos tapetti pitäisi vaihtaa, sitä kun en saa yksin hoidettua. Tasaisin väliajoin (eli vähintään kerran viikossa) kyselenkin, milloin voidaan repiä mediahuoneen tapetti pois, jotta voisin maalata kyseisen seinän voittamallani tehosteseinämaalilla (joka on syyskuusta asti ollut kaapissa odottamassa maalaustalkoita). Vielä ei ole lupaa herunut. Toinen tämän hetken polttava aihe on vessan lattia - sen maalausluvassa ollaan jo ehkä -vaiheessa. Kyllä tuo sininen laatta vielä joku päivä häviää.


Keittiöremonttia olen pitkään halunnut, mutta siitä kieltäytyminen on minunkin myönnettävä ihan järkeväksi, keittiö kun on ihan siisti (vaikka sitä inhoankin) ja minä kun en tällä hetkellä ole töissä, niin ehkä sitä rahaakaan ei siihen hommaan ole. Kaikista ärsyttävin kielto on kuitenkin se, että minä en saa vanerista sängynpäätyä. Se olisi juurikin se puuttuva osa makuuhuoneestamme (tai edes jokin muu yksityiskohta tuohon sängyn taakse) ja perustelut ovat niinkin järkevät, että V ei tykkää vanerin ulkonäöstä. Tässä kohtaa tekisi mieli palata siihen, että minä en tykkää sinisistä laatoista, mutta se asia käsiteltiin jo.

Peiliä tai taulua en voi myöskään seinälle kiinnittää, koska V kielsi tekemästä reikiä tapettiseinille. Että näin. Eläpä tässä nyt sitten perhesovussa, minä kun en varsinaisesti ole mikään myöntyväisyyden tai kärsivällisyyden perikuva.


Kysymykseni teille vaihtelunhaluisille blogisisarille kuuluukin, onko sinulla:
a) mies, jolla ei ole mihinkään mielipidettä ja tekee kaiken kuten vaimo käskee pyytää
b) mies, jolla on täysin samanlainen sisustusmaku ja vaihtelunhalu kuin sinulla
c) sokea mies?

Apua siis kaivataan, muutoin hyvää miestä kun en jaksaisi vaihtoonkaan laittaa!
#babyitscoldtosleepoutside

27 kommenttia :

  1. Ei meilläkään homma ihan noin helpolla mene, tosin reikiä olen saanut tehdä seiniin aikalailla oman maun mukaan (ja tapetoitua) :)
    Mikään kohdista ei sovi meille, jokainen isompi muutos tai uusi hankinta tehdään/päätetään yhdessä. Jos siis ilmoitan että nyt muuten hankintaan uusi sohva, niin nou nou! Uusi sohva tulee meille vasta siinä vaiheessa kun se on rikki tai asialle on jokin muu erittäin pätevä syy. ja onhan tämä raha-asiakin. Sisustukselliset jutut vaativat yleensä (paitsi meidän eteisten kaappien otto, josta kerran postasinkin) pitkän hauduttelun, ennen kuin asia kenties menee läpi. Toisaalta oikein hyvä, sillä miehen jääräpäisyyden vuoksi on monta hutijuttua tullut toteuttamatta. Eli onneksi meillä on välillä jonkilainen järjen äänikin tässä talossa :D
    PS. joskus tempauksiani selitellessä, olen sanonut tyyliin näin "Etkö sä ymmärrä että tää sisustaminen on mulle vähän sama asia kuin sinulle metsästys. Enkä ole ikinä tainnut sitä sinulta kieltää ja tämä ei edes maksanut paljon mitään, kun löysin kirppikseltä". Muistanko väärin että teillä kalastettiin, vetoa siihen! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis tottakai ymmärrän raha-asian, sen vuoksi meillekään ei oikeasti voisi edes harkita keittiöremonttia tähän hätään. Mutta esim. tuo mediahuoneen seinän maalaaminen ei vaatisi rahallisesti paljon mitään, kun maalikin löytyy jo kaapista. Siksi se ärsyttääkin, kun toinen vaan on päättänyt, että ei :)

      Ja trust me, oon yrittänyt tuota miehen harrastuksiin vetoamista (V siis kalastaa JA metsästää), mutta vastaus siihen on aina sama: hänen harrastuksensa menevät hänen rahoistaan ja sisustusjutut maksetaan yleisesti ottaen puoliksi. Ei siis toimi :D

      Poista
    2. Ja pakko vielä korjata se, että piensisustusjuttuja ei todellakaan makseta puoliksi, V:tä ei voisi vähempää kiinnostaa koristetyynyjen väri :) Mutta tuollaiset "remppajutut" eli maalit sun muut ja huonekalut on aina maksettu puoliksi ja siksi niihin kaivattaisiin myös V:n hyväksyntä :D

      Poista
    3. Joo, kyllä täälläkin kaikki piensisustus menee ihan vain minun pienestä pussistani... Miehet.
      Tapetoin muuten kerran "salaa" mieheni ollessa metsällä (pyysin siskoni miehen avuksi), olen saanut kuulla siitä aika monesti (leikkimielistä) keljuilua :D

      Poista
    4. Aika rohkea veto tuo salaa tapetoiminen :D

      Poista
  2. Mulla on mies, joka ei edes huomaa, vaikka maalaisin jonkun seinän tai vaihtaisin ne sohvat :D. Sanoisi vaan todennäköisesti, että "täällä näyttää jotenkin erilaiselta", muttei pohtisi asiaa sen kummemmin. Eli en edes kysele, koska mun mies ei ole sellanen periaatteellinen vastahanka niinkuin esimerkiksi mun siskon mies, joka ei suostu edes haljenneen vessanpöntön vaihtoon, kun "vanha kumminkin pysyy vielä kasassa". En kestäis päivääkään. Joskaan en myöskään voisi kuvitella itselleni miestä, joka haluaa osallistua jokaikiseen valintaan ja tulla mukana verhokauppaan tai jotain muuta painajaismaista. Eli jos kyseessä on homma, jonka voin rahoittaa ja hoitaa itse, sitten vaan teen sen ja mies ei koskaan mutise. Mutta silloin kun kyseessä on isompi remppa, johon pelkästään mun rahat ei riitä, on tottakai pakko olla yhtämieltä asiasta. Ja miehelle yleensä käy sekin "jos ei tarvi osallistua". Eli mm. talon laajennus ja ison piharakennuksen rakentaminen oli miehelle ihan ok, koska minä tein suunnitelmat, hoidin materiaalit ja tekijät. Mies kiltisti osallistui rahoitukseen tasapuolisesti.

    Eli olen kyllä aika onnellisessa asemassa tän päätösten helppouden suhteen (joskaan kattoremonttiin mies ei suostunut, vaikka tiedän, että se tulee eteen pakostin jossain vaiheessa). Mutta silti välillä kadehdin niitä pariskuntia, joissa mies on innokas nikkari ja remonttireiska, jolta sujuu homma kuin homma ja joka myös innokkaasti tekee. Että ei sitä kaikinpuolin täydellistä miestä vissiin ole olemassa, joten mitä sitä tosiaan vanhaa muuten kelpo ukkelia vaihtamaan :).

    PS. Mitä jos siihen mediahuoneen tapettiin ilmestyis joku yllättävän paha repeämä tai läikkä, jonka jäljiltä koko tapetti olis pakko purkaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. V taitaa olla joissakin asioissa periaatteellinen vastahaka... Ja se on ärsyttävää! Tosin olisi sekin kauheeta, jos se haluaisi yhdessä miettiä kevään tehostevärejä :)

      Mäkään en siis pienemmissä asioissa kysele, mutta isommat maalausjutut (juurikin tuo vessan lattia) ja tapetointijutut yms. on niitä, joita en halua tehdä ilman toisen siunausta asialle, V kun kumminkin omistaa puolet tästä talosta. Vessan lattian maalaamisessakin kun on se riski, että maali ei jostain syystä pysy, niin silloinhan se lattia on pilalla. Ja sen riskin takia haluan toisenkin seisovan suunnitelman takana. Ja tosiaan, niitä mediahuoneen tapetteja kun en saa pois ilman V:n apua, oli niissä läikkiä tai repeämiä....

      Ehkä se on vaan tyydyttävä siihen, että täydellistä miestä ei oo. Ainakaan riittävästi meille kaikille :D

      Poista
  3. Hahaa! :D :D

    vastaukseni; vaihtoehto x) mies joka on tullut siihen tulokseen että parempi antaa vaimon päättää ;)

    Yhdessä isommat asiat päätetään, mutta minä meillä sisustuksesta päätän :) Ja hei, et odottele että mies antaa hyväksynnän vaan alat tekemään!! Niin minä toimin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sun mies on jo huomannut sen? Koskahan mahtaa täällä tapahtua :)

      Yleensä mä vaan toiminkin, kun ei pienemmissä asioissa V oikeesti välitä. Mutta kuten Annukallekin sanoin, niin toi vessan lattian maalaus on esim. semmoinen, että se ei välttämättä onnistui syystä tai toisesta, niin kiva olisi, että talon toinenkin omistaja seisoisi sen maalauspäätöksen takana. Niin ei sitten tuu siitä vuosisadan isointa riitaa, jos menee pieleen. Ja niitä tapetteja en voi repiä itekseni pois, kun en saa listoja katosta yksikseni.... Tämmöinen pieni este :D

      Poista
  4. Hahhah! Loistava otsikointi. Niinhän se on, että puolisot eivät aina tuppaa olemaan ihan samalla aaltopituudella meidän sisustajien muutoksenhalujen ja mielitekojen kanssa. Itsellä onneksi puoliso aika hyvin ymmärtää sisustushöpsöilyni ja usein vaan naurahtelee hyväntahtoisesti. Ja onneksi meillä on myös melko sama sisustusmaku. Toki kompromisseja täytyy aina silloin tällöin tehdä, puolin ja toisin.

    Tsemppiä vastarannan kiisken kanssa. Kyllä nuo aina tavalla tai toisella ovat taivuteltavissa. ;)

    //Kaisa J - Koti-ikävä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kompromisseja joutuu tietenkin aina tekemään ja meilläkin on niitä remonttiaikana tehty - mä asuisin todella eri näköisessä kodissa, jos saisin vain itsekseni päättää :D Mutta tässähän ärsyttää juurikin se, että sillä ei OIKEESTI oo V:lle mitään väliä, minkä värinen on vessan lattia tai mediahuoneen seinä (koska se nykyinen tapetti on musta ja maalaisinkin sen mustalla, joten eroa ei varsinaisesti edes tulisi, oon vaan kyllästynyt siihen tapettiin). Periaatteesta vaan kieltäytyy ja se tässä onkin ongelma :)

      Kiitos tsempeistä, väsytystaktiikalla oon tähän asti pärjäillyt, toivotaan että toimii jatkossakin!

      Poista
  5. Voi kuule:) Meillä pitää miestä pehmittää ja saada innostumaan ja vähän kuin luoda illuusio, että mieshän tämän keksi,joten silloin se toimii. Mutta onneksi miehellä ja minulla on suht samanalainen maku, joten jos joku ei natsaa, hän kyllä sen ilmoittaa. Mutta hei, mä olen jo kohta 13 v, niin siis silloin kun talo valmistui, vinkunut vessojen (2kpl) laittamista uusiksi, kun silloin ei ollut puhtia, mutta ei näy vielä mitään muutosta. Mulla on kyllä suunnitelmat, mutta en ihan kaikkeen pienenä naisena kykene, joten pakko saada myös mies innostumaan mukaan. Mutta sitä odotellessa, ymmrrän täysin sun tilanteen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toi ei toimi meillä, siis toi illuusion luominen :) Pehmittämistä ja väsytystaktiikkaa on toki tullut käytettyä, mutta sekään ei aina riitä kaikkeen. Ja hei, 13 vuotta on ihan normaali aika miehen "miettiä" vessaremonttia :D Ehkä vielä joku päivä!

      Poista
  6. Hahahha. Onneksi ei tarvii kysyy keltään mitään :))). Mä en pystyis tohon! Hahahah.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, että on siinä puolensakin, että ei ole parisuhteessa ;)

      Poista
  7. Täällä asuu ihan samanlainen mies kuin sielläkin. Seiniin ei kosketa ja naulan reikiä ei tehdä turhaan. Huonekalujen ostot pitää perustella hyvin ja olla suunnitelma mihin entiset hyvät ( siis miehen mielestä ) huonekalut joutuvat... Nykyään osaan vetäistä oikeasta narusta ja onkin helpompi kääntää miehen pää. Mutta yleensäkin isoimpiin juttuihin on vastarannankiiski eikä ymmärrä miksi pitäisi saada vaihtelua kun naisen mieli on ailahtelevainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on mulle ihan mysteeri, miksi miehillä on joku pelko niitä naulan/ruuvinreikiä kohtaan. Nehän saa pakkelilla ja maalilla piiloon! Toki rajansa kaikella, en minäkään seiniä täyteen reikiä haluaisi, mutta yksi siellä ja toinen täällä ei kaada maailmaa :) Uusien huonekalujen osto pitää täälläkin perustella hyvin, mutta esim. ruokapöydän tuolit olen kaikki löytänyt nettikirppikseltä ja ne olen vain hetken mielijohteesta ostanut ja hakenut. Eipä tuohon asiaan miehellä pahaa sanottavaa ollut. Varsinkin, kun vanhoista lastulevytuoleista saatiin suurinpiirtein se summa takaisin, mitä ihanista kirppislöydöistä maksoin. Ilmeisesti miehelle se ja sama, kunhan on joku mihin istua eikä tarvitse mitään maksaa :D Joskus olen Tolixin metallituoleja vihjailevasti näyttänyt uusiksi tuoleiksi, mutta niitä ei kuulemma koskaan tule, liian kalliit ja rumat... Ei ne miehet aina vaan tajua!

      Poista
  8. Meille ei oikein osu mikään noista vaihtoehdoista, elleinse sitten ole tuo vaihtoehto c, mies joka ei huomaa mitään, eikä sen mieltä häiritse mikään täällä kotona... Isommat hankinnat toki päätetään yhdessä, esim. sohva, mutta kyllä siihen saa aikaa varata ja pehmittämistäkin. Minä haluaisin vaihtaa meidän kodin lattiat, rakennusvaiheessa jostain syystä halusin tummat lattiat, mutta... Eihän niitä voi vaihtaa, nehän on ihan hyvät vielä... Seinille en saa itse asennettua mitään, (kivitalon kurjia puolia), joten kaikki taulut ja hyllyt odottaa ikuisuuden asentamista jos sitä sittenkään tapahtuu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meilläkäään V huomaa, jos koristetyynyt on vaihtunut. Mutta sen kyllä huomaisi, jos vessan lattia muuttuisi harmaaksi :) Ja toki huomaisi ehkä maalausvaiheen, kun sen maalin pitää kuitenkin antaa kuivua :D

      Toi on muuten kivitalon huono puoli, muistankin opiskelijayksiöstäni sen, että itse en saanut kiviseiniin mitään kiinni.

      Kivaa torstaita!

      Poista
  9. Olipa hauska ja hyvä kirjoitus :D Kyllä täälläkin on saanut monessa asiassa pehmitellä. Ei todellakaan kaikki ideat mene läpi ja muutenkin saa hyvin perustella. Toisaalta hyvä niin, koska ideoita riittää ehkä liikaakin :D
    Pienet jutut, kuten tekstiilit, taulut ja koriste-esineet jne. päätän ihan itse. Muodon vuoksi saatan näyttää kuvan ennen hankintaa. Huonekalut ja rempat päätetään yhdessä ja välillä on pakko tehdä melkoisia kompromisseja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenna! Se on kyllä totta, että joidenkin asioiden suhteen on ihan hyvä, että mies toimii järjen äänenä :) Mutta näitä mainittuja juttuja oon miettinyt niin pitkään, että eivät ole hetken mielijohteesta keksittyjä. Ja paljon on täälläkin tehty kompromisseja, olisi todella erinäköistä, jos yksin saisin päättää :)

      Kivaa päivää!

      Poista
  10. Vastaan Kanada :D

    Monta hyvää vinkkiä jo kanssasisarilta tulikin. Annukalta jopa uhkarohkea veto ihan tuohon loppuun... hahaa :) Kyllä sinunkin miehestä tulee armottomalla "väsytystekniikalla" vielä oikein kelpo mies. Hirveintä mitä tapahtus olis se, että hänestä tulis ruotsalainen juujuu-mies, se olis kamalaa!!! Pieni vastahanka on kuule hyvästä ja pysyy sullakin vire päällä kun heti ei irtoa kyllä-vastaus V:ltä... Vink vink, pikku remppapuuhatelu vaihdettuna päikseen niskahieronnan kanssa tepsii 99,9 prosenttisesti ainakin meillä. Ja joskus bonuksena irtoaa jopa olut tehdyn työn jälkeen. Lahjontaa lahjontaa, sitä ne on nämä liitot :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asennusoluet, toimii meillä kun kannan Ikean paketit sisälle ostosreissulta :D

      Poista
    2. Kanada on aina hyvä vastaus ;)

      Väsytystekniikkaa oon kokeillut jo alusta saakka, mutta se ei kaikkien asioiden kanssa tunnu toimivan. Lahjontaa voisinkin kokeilla seuraavaksi, kiitos vinkistä :D

      Ja Sannalle on pakko sanoa, että meillä ei toimi asennusoluet, ihan oon Ikealaiseni itse saanut kasata. V:llä kun on oluenhimoa suurempi viha Ikean tavaroiden kasaamista kohtaan :)

      Poista
  11. Haha :D Olipa hauska postaus! :D Sanon suoraan, että en kestäisi hetkeäkään, jos mies alkaisi määräilemään huushollissa kaapin paikkaa, noin niinku ihan kirjaimellisesti! :) Mä olen perinteiden nainen - on olemassa ihan oikeasti naisten työt ja miesten työt. Sisustaminen on naisten työtä! En mäkään mene neuvomaan miehelle renkaiden vaihtoa...! ;)

    No vakavasti ottaen, olen aina tehnyt kotona sisustamista ja remontointia ilman "lupien kyselemistä". Yksin teen pienimmät ihan vaan siksi, että tykkään tehdä ja yhdessä tehdään aina kaikki isommat. Mies tykkää onneksi remppahommista ja rakentelusta jne. Isommat jutut mietitään myös aina yhdessä ja onneksi maku on samanlainen. Joskus mieheltä tulee vielä jokin parempi idea, kuin omani. Esim. se kylppärin rulokaappi tai kesäkeittiö. En kuitenkaan voisi elää, jos pitäisi kysyä seinän maalaukseen tai sohvatyynyn ostoon siunaus. Huonekaluja en perustelematta voi ostella, mutta pienemmät jutut kyllä. Suurin osa projekteista käynnistyy aina mun aloitteesta, mutta mies on aina messissä, kun jotain aletaan tekemään.

    Tsemppiä väsytystaisteluun...! :) <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se V meilläkään ole huonekalujen paikkaan puuttunut saati sitten sisutustyynyjen väriin :D Me taidetaan ilmeisesti olla liian moderni pariskunta, kun mä kuitenkin joudun omasta autostani tarkistamaan öljyt ja lasinpesunesteet :) Renkaan vaihdon oon onneksi saanut vielä ulkoistettua V:lle, mutta joka vuosi se uhkailee, että joudun senkin vielä joku päivä tekemään itse...

      Juu, vakavasti ottaen. Mäkin tykkään tehdä kaikkia pieniä juttuja ja minähän se remontin aikaan suurimman osan seinistä oon maalannutkin, kun tykkään tehdä. Samoin vaalensin meidän saunan ihan omin voimin ja kesäisin terassin öljyämisetkin jää yleensä mulle, kun siitä kuitenkin tykkään enemmän kuin esim. kokkaamisesta (taas tämä moderni pariskunta, V kun on se meidän perheen kokki). Lähinnä sitä olen miettinyt tässä "luvan kysymisessä", että onhan tämä myös V:n koti. Suurin osa miehistä on varmaan semmoisia, että niille on oikeasti ihan sama ja ne mielellään ulkoistaa kaikki sisustushommat vaimolle sen vuoksi (tai sitten ne on juurikin semmoisia, että ajattelee asioista täysin samalla tavalla rouvan kanssa). Ja silloinhan se on ihan fine. V:kin ulkoistaa ne asiat, millä ei sille ihan oikeasti ole väliä (kuten juurikin ne piensisustusjutut). Mutta jos V mulle rehellisesti sanoo, että se ei halua esim. sitä tai tätä seinää maalattavan värillä x tai ei oikeesti tykkää vanerisesta sängynpäädystä, niin täytyyhän mun sitä asiaa kunnioittaa. Ja sen vuoksi olen ihan aidosti tätä asiaa miettinyt, että onko se vaan niin, että suurimmalla osalla sisustusbloggareita on sellaiset miehet, joille ei vaan ole mitään väliä, minkä väriset seinät kotona on tai vaihtaako sohva paikkaa kerran viikossa.

      Ja tätä saan varmaan hamaan loppuun asti miettiä ja taistella siitä vanerisesta sängynpäädystä ;)

      Poista

Kiitos, kun jätit muiston käynnistäsi!