perjantai 31. maaliskuuta 2017

Penni ajatuksistani!

Täällä sitä istutaan junassa matkalla kohti kotia. Kouluhommia on riittänyt viime viikkoina ja kokoajan on ollut päällä sellainen mukava kiire - tiedättehän, sen verran painetta, että hommat tulevat tehdyksi, mutta yöunia ei ole tarvinut kuitenkaan menettää. Kesätyöt (tai oikeastaan niiden tämänhetkinen puute) aiheuttaa välillä ylimääräisiä sydämentykytyksiä, mutta siitäkään en ole jaksanut liian suurta stressiä ottaa. Itselleni tärkein fokus on nyt muotoiluopinnoissani ja niiden etenemisessä ja eilen hoideltiinkin opettajatuutorin kanssa paperiasioita maisteriopintoihin siirtymisestäni. Olen ollut todella iloinen Lapin yliopiston myönteisestä suhtautumisesta aiempaan sosionomin ammattikorkeakoulututkintooni, sillä minun ei tarvitse tehdä enää toista kanditason tutkintoa. Tämän vuoden olen suorittanut teollisen muotoilun perus- ja ainepintoja (ja innokkaana vähän jo sivuainettakin) ja ensi syksystä alkaen siirryn suoraan maisteriopintoihin. Tulevat kiristykset opintotukeen eivät varsinaisesti helpota omaa tilannettani (puhumattakaan siitä, että opintotukioikeuteni loppuu joka tapauksessa parin vuoden päästä), joten lienee sanomattakin selvää, kuinka helpottunut olen opintojeni nopeutumisesta. Aionkin tänä viikonloppuna vain olla ja nauttia, elää hetkessä ja hymyillä. Tänään on kaikki hyvin.

Kuvahan ei liity aiheeseen mitenkään, mutta tykkään valtavasti String Pocketin tämänhetkisestä ilmeestä

Mahtista wiikendiä!

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Vihertää!

Viherkasvien mullanvaihto tuntuu käyneen monissa kodeissa kuumana ja minäkin sain toissa viikolla tehtyä huonekasveillemme vuosihuollon. Minua ei todellakaan ole siunattu hortonomin geeneillä, joten yllätyin kovasti laskiessani viherkasviemme määrää - niitä löytyy nykyisin jo yhdeksän aloe vera mukaan lukien.


Koska kasvien elinkaaren pituudesta ei hoivissani ole ikinä varmuutta, en ole halunnut maksaa niistä suuria summia. Ja isot kasvit tuntuvat maksavan hunajaa. Meillä onkin käynyt hyvä tuuri, sillä palmuvehkan saimme aikoinaan tuparilahjaksi ja peikonlehden pistokkaat saimme viime kesänä V:n esimieheltä. Viirivehkan puolestaan muutin mukanani opiskelijakämpästäni ja se onkin pisimpään ikinä hoidossani viihtynyt kasvi. Tosin niitä valkoisia kukkia siinä ei ole näkynyt...



Pienempiä kasveja olen sitten muutamalla eurolla ruokaostoksilta kotiuttanut, sillä niiden mahdollinen menetys ei lompakkoon tee suurta lovea. Ja ihme kyllä, ainoastaan aloe vera on pitänyt uusia edellisen heittäessä henkensä yli innokkaan kastelijan takia. Tekemällä sitä näköjään oppii.



Onko siellä jo mullat vaihdettu?

perjantai 17. maaliskuuta 2017

Keittiön facelift Nefriitillä!

Alkuviikosta kirjoittelin uudesta väri-ihastuksestani ja blogin insta seuraajat jo varmaan tietävätkin, mihin seinään kaunista harmaanvihreää sudin. Keittiön ikkunaseinän edellisestä maalauksesta on kulunut pian viisi vuotta (hui kun aika menee nopeaan, ihan vastahan me tähän muutettiin!) enkä missään vaiheessa ollut erityisen tyytyväinen silloin valittuun harmaaseen -  se kun taittoi kovasti violettiin ja sai mitäänsanomattomalla olemuksellaan keittiön tuntumaan entistä maalaisromanttisemmalta. Remppaväsymys iski jossakin vaiheessa päälle ja koska olohuone-keittiö akseli remontoitiin ensimmäisenä, en kaiken muun keskellä jaksanut miettiä ikkunaseinän väriä uusiksi. Ja sitten siihen vain tottui. Törmätessäni vuodenvaihteessa ihanaan Nefriittiin tajusinkin yhtäkkiä löytäneeni keittiön seinään uuden värin.



Upea eukalyptuksen vihreä toi keittiöön ihan uudenlaista särmää eikä uritetut kaapinovet häiritse modernin seinän rinnalla yhtään niin paljon kuin aiemmin. Maalaisromanttisen tunnelman minimoimiseksi päätinkin olla laittamatta vanhoja ikkunalautoja takaisin paikoilleen. En myöskään halua tehdä uuteen maalipintaan yhtäkään turhaa reikää, joten verhoasia saa pysyä rauhassa mietinnän alla.


Olenkin muutokseen enemmän kuin tyytyväinen.


Kivaa viikonloppua!

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Vihreän lumoissa!

Minulla on ollut jo pitkään havaittavissa kovemman luokan värikuumetta ja olenkin kieli pitkällä kuolannut instassa värikkäitä sisustuksia. Ihan kovinkaan hurjaksi en silti uskaltanut heittäytyä, mutta vähän kuitenkin. Murrettu, upea, harmaanvihreä, N494 Nefriitti. Voi kun se näyttäisi seinälläkin yhtä hyvältä...


Leppoisaa viikon alkua!

P.S. Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen, ihan turhaan nähtävästi jännitin.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Omaa designia - Vino!

Olen opintojeni alusta alkaen odottanut, että saan tehdä jotakin "oikeaa" - ei siis maalauksia, veistoksia, finnfoam harjoituksia tai robotteja, vaan ihan aidosti jotain, jonka olen alusta alkaen saanut suunnitella ja toteuttaa ilman etukäteen määriteltyä tehtävänantoa. Ja vihdoin se hetki tuli, kurssitöiden ohella juuri ennen hiihtolomaa. Joten tässä se nyt on, Vino leikkuulauta/tarjoilualusta.


Vino on valmistettu koivusta ja raidasta ja puulajien vaihtelu luo alustan pintaan kauniin eläväistä kuviota. Yläreunan vinous ja pyöristetty kulma tuovat tarvittavaa kontrastia, mutta yleisilme pysyy skandinaavisen selkeänä. Vinon varsinainen juju löytyykin viistetystä reunasta, jota ei välttämättä ensi näkemältä edes huomaa.


Koska ruskea nahka on kiehtonut minua jo pitkään, halusin viimeistellä Vinon konjakinruskealla nahkalenkillä. Nahan ja puun yhdistelmä onkin yksi klassisimmista komboista ja kyllä se vaan edelleen toimii. Ai että mä tykkään tästä!



Huh, nyt se on sitten julkistettu. Voitte varmaankin uskoa, kuinka paljon minua jännitti...
Ihanaa viikonloppua!

tiistai 7. maaliskuuta 2017

Kuistilla!


Vaikka kevätmieli on vallannut jo ajatukset, on meillä täällä Kainuussa ihan täysi talvi vielä. Ja mikäs sen parempaa puuhaa aurinkoisena pakkaspäivänä kuin kuistin kuvaaminen.




Aurinkoa viikkoonne! Minä aion nauttia täysillä hiihtolomaviikosta!

torstai 2. maaliskuuta 2017

En osaa viheltää ja 24 muuta faktaa!

Nappasin Annukan blogista kivan haasteen, jossa kerron 25 satunnaista faktaa itsestäni. Eipä muuten ollutkaan niin helppoa kuin aluksi luulin...

1. En osaa viheltää.

2. Olen ärsyttävän tarkka kieliopin kanssa ja inhoan etenkin yhdyssanavirheitä. Varsinkin asiakirjoissa, mainoksissa yms. "virallisissa" teksteissä olevat virheet saavat minut näkemään punaista enkä halua viedä rahojani yrittäjälle, joka ei tarkista kielioppia. Valitettavasti myös jotkut blogit olen poistanut lukulistaltani jatkuvien kielioppivirheiden vuoksi, vaikka ymmärrän toki, että virheiden takana saattaa olla lukihäiriö tai muu kirjoittajasta riippumaton syy. En vain pysty lukemaan kerta toisensa jälkeen selkeitä virheitä täynnä olevaa tekstiä.

3. Minulla on kolme etunimeä, kuten kaikilla isäni puolen suvun lapsenlapsilla.

4. Olen erittäin herkkä tulkitsemaan toisten ihmisten mielialoja ja tunnetiloja ja kuljen jatkuvasti "tuntosarvet pystyssä". Taidosta olikin apua alkoholisti äidin kanssa kasvaessa.

5. En osaa leipoa pullaa (vaan ainoastaan kivikovia möykkyjä). Kaupasta saa hyviä tarvittaessa.

6. Tarvitsen unta vähintään 8 tuntia yössä ja viikonloppuisin saatan nukkua helposti 10 tuntia.


7. Olen kehittänyt pahan addiktion sipseihin (etenkin juusto sellaisiin) ja tuhoan yhdessä illassa vaivatta yli 200 gramman sipsipussin.

8. Osaan ulkoa järjettömän määrän biisejä - sekä suomalaisia että englanninkielisiä. Isäni joskus vitsailikin, että jos koulukirjojen sisältö olisi laulettu minulle, olisin saanut pelkkiä kymppejä.

9. Opiskelin lukiossa yhden kurssin latinaa, mutta siitä ei jäänyt juuri kerrottavaa jälkipolville.

10. Olen erittäin järjestelmällinen ihminen ja kotonamme jokaiselle asialle/esineelle on oma paikkansa.

11. Myös jääkaapissa on jokaisella ruualla oma paikkansa ja V:tä aina naurattaa, kun järjestelen jääkaapin uudestaan hänen laitettuaan ruuat kiusallaan vääriin paikkoihin.

12. Olen todella herkkä ja otan asiat helposti itseeni, jonka vuoksi olen äärimmäisen huono ottamaan negatiivista palautetta vastaan. Olen yrittänyt kehittää itseäni tämän suhteen, mutta edelleenkin tulee kyyneleet silmiin kritiikin edessä.

13. Olen maailman kärsimättömin ihminen, kaiken pitää tapahtua heti-mulle-nyt.

14. Minulla on hyvä näkömuisti ja hämmennän aina säännöllisin väliajoin V:tä huomaamalla pienten yksityiskohtien muuttuneen. Minulta on esimerkiksi turha kuvitella voivansa lainata tavaroita ilman lupaa, sillä huomaan samantien, jos asiat on jätetty eri tavalla.


15. Inhoan epäoikeudenmukaisuutta ja kaksinaamaisuutta.

16. Omaan erinomaiset unenlahjat ja voinkin nukkua melkein missä ja milloin tahansa. Kuulemani mukaan meidän makuuhuoneen oven takana oleva palohälytin piippasi eräänä yönä useaan kertaan paristojen loppumisen merkiksi ja V sitä aikansa oli kuunnellut, mutta luovuttanut siinä kohtaa, kun minä en ollut edes havahtunut kyseiseen ääneen. Vissiin ihan turvallista olla meikäläisen yksin kotona...

17. Rakastan villasukkia - mitä värikkäämmät, sen paremmat.

18. Minulla on oikeassa lavassa keiju tatuointi, jonka otin 18 vuotta täytettyäni.

19. Olen harrastanut niin showtanssia, street tanssia, balettia kuin tankotanssiakin. Viime vuosina tanssiharrastus on valitettavasti jäänyt, mutta toivon voivani palata tanssin pariin jossakin vaiheessa.

20. Olen 162 cm lyhyt pitkä.

21. Olen viettänyt viisi kuukautta opiskelijavaihdossa Etelä-Afrikassa.


22. En erityisemmin pidä hiihtämisestä, mutta lapsena kävin pappani ja edesmenneen mammani kanssa joka talvi hiihtämässä. Aina kierrettiin sama lenkki ja laavulla syötiin mammani itse leipomat sämpylät ja kuumaa kaakaota. Lisäksi lenkin loppupuolella oli iso kivi, jonka päälle kiivettiin syömään Kismetiä. Ehkä parhaita muistoja ikinä!

23. En ymmärrä, miksi jotkut haluavat ostaa räikeitä designkopioita.

24. Käytän öisin purentakiskoa.

25. Rakastan hitaita viikonloppuaamuja - oma koti, V:n tekemä aamupala, tuoretta kahvia, leivinuunissa tuli ja käsissä sisustuslehti <3

Mukavaa torstai-iltaa!
Back to Top